Laukanlahti tunnettiin ennen merikarttojen Sommarvikinä
Lahti oli ammoisina aikoina paikka, jonne myös isommat alukset pääsivät kulkemaan. Viereinen Roitmäki oli hyvä tähystyspaikka, josta annettiin hälytyksiä, mikäli vihollisveneitä ilmaantui näköpiiriin.
Isonvihan aikaan:
Keväällä 1743 ruotsalainen komennuskunta tuli kaleereilla Laukanlahdelle. Yöllinen matka jatkui Perniön kirkolle, jossa ruotsalaiset hyökkäsivät pappilassa venäläisten kimppuun ja mm. ottivat panttivangiksi venäläisten kapteenin. Venäläiset kostivat toimet paikallisesti mm. hävittäen
emäkirkon irtaimistoa ja rikkoen pappilan ikkunat.
Lähde: Kirkkoherra Gadolinin pitäjäkertomus vuodelta 1753. Perniö historia, osa I, s. 276-277
Paikan historiaa:
1940-luvun lopulla Laukanlahden suulla, Särkisalon Hakkalanlahdella, toimi Hakkalan saha (loppui 1963). Sahalla oli syväsatama puutavaran vientiä varten. Sahalle uitettiin Kiskonjokea pitkin 60.000 tukkia vuodessa, ja joskus enemmänkin. Joki laski tuolloin Laukanlahteen. 1940 luvun lopulla kovat syysmyrskyt rikkoivat tukkinippuja, ja tukit levisivät ympäri lahtea aiheuttaen näin materiaalihukkaa omistajilleen. Tästä syystä elinkeinonharjoittajat päättivät katkaista lahden ruoppaamalla siihen kannaksen siten että Kiskonjen uoma ohitti Laukanlahden. Lahdelle jätettiin suuaukoksi vain alle 20 metriä. Ennen ruoppaamista lahden leveys joen laskukohdalta oli karttojen mukaan ollut suunnilleen parisataa metriä. Lahden kannalta seuraukset ovat olleet tuhoisat, sillä tuloksena on ollut voimakas mataloituminen ja ruovikoituminen.
Lahden pohjoispäähän on aikoinaan laskenut kolme erillistä puroa eri suunnilta valuma-aluetta, joka on kaikkiaan n. 50 neliökilometriä. Vuosia sitten purojen uomat on suoristettu ja siirretty ne laskemaan yhtenä väylänä lahteen. Näin syntynyt voimakkaampi virtaus aiheuttaa eroosiota ja kuljettaa runsaasti maa-ainesta lahteen lähes 1700 ha:n viljelyalueilta. Alueella harjoitetaan voimaperäistä viljelyä sekä karjanhoitoa.
1940-luvun lopulla Laukanlahden suulla, Särkisalon Hakkalanlahdella, toimi Hakkalan saha (loppui 1963). Sahalla oli syväsatama puutavaran vientiä varten. Sahalle uitettiin Kiskonjokea pitkin 60.000 tukkia vuodessa, ja joskus enemmänkin. Joki laski tuolloin Laukanlahteen. 1940 luvun lopulla kovat syysmyrskyt rikkoivat tukkinippuja, ja tukit levisivät ympäri lahtea aiheuttaen näin materiaalihukkaa omistajilleen. Tästä syystä elinkeinonharjoittajat päättivät katkaista lahden ruoppaamalla siihen kannaksen siten että Kiskonjen uoma ohitti Laukanlahden. Lahdelle jätettiin suuaukoksi vain alle 20 metriä. Ennen ruoppaamista lahden leveys joen laskukohdalta oli karttojen mukaan ollut suunnilleen parisataa metriä. Lahden kannalta seuraukset ovat olleet tuhoisat, sillä tuloksena on ollut voimakas mataloituminen ja ruovikoituminen.
Lahden pohjoispäähän on aikoinaan laskenut kolme erillistä puroa eri suunnilta valuma-aluetta, joka on kaikkiaan n. 50 neliökilometriä. Vuosia sitten purojen uomat on suoristettu ja siirretty ne laskemaan yhtenä väylänä lahteen. Näin syntynyt voimakkaampi virtaus aiheuttaa eroosiota ja kuljettaa runsaasti maa-ainesta lahteen lähes 1700 ha:n viljelyalueilta. Alueella harjoitetaan voimaperäistä viljelyä sekä karjanhoitoa.